Mainos

Näin työttömyys vaikuttaa ihmiseen – voit edelleen olla onnellinen

Töiden loppuminen tekee ison loven toimeentuloon ja elämänsisältöön. Joillakin se ravisuttaa myös itsetuntoa, elämänarvoja ja terveyttä. Työttömät eivät kuitenkaan ole yhtä harmaata, ankeaa massaa – työtönkin voi olla onnellinen. Miten se onnistuu?

Kun ihminen saa tietää, että häneltä loppuvat työt, päälle vyöryy monesti huonommuuden, epäonnistumisen, epäuskon, häpeän, tyrmistyksen, ahdistuksen ja turvattomuuden tunteita.

– Työtä arvostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa korkealle. Se on tärkeää myös ihan käytännön toimeentulon ja muun elämänsisällön kannalta. Ja jokainenhan meistä pelkää torjutuksi tulemista. Aikoinaan koulun liikuntatunnillakin odotimme, valitaanko meidät joukkueeseen vai ei, eikä sillä viimeisenä valituksi tulleella hirveän hyvä fiilis ollut, erityisasiantuntija Anne Salmi Työterveyslaitokselta sanoo.

Työttömyys voi vähentää kokemusta siitä, miten paljon pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä.

– Alavalinta ja opiskelu tähtäävät kaikilla siihen, että pääsee töihin. Kun sitten jääkin työelämän ulkopuolelle, se voi olla aika iso pettymys. Ikävätkin tunteet kannattaa kohdata ikään kuin tosiasioina, tiedostaa ne täysin normaaleiksi eikä yrittää siivota niitä pois.

Toisaalta tunteet voivat vaihdella nopeasti, eikä pidä hämmästyä, jos irtisanominen ei viekään pohjamutiin.

– Silloin, kun työttömyyden uhka on ollut pitkään ilmassa esimerkiksi yt-neuvotteluiden takia, lopputulemaan voi liittyä myös helpotusta, iloa ja riehakkuutta, Salmi sanoo.

Työttömyyden vaikutus ihmiseen riippuu siitäkin, millainen osa työllä on juuri hänen elämässään ollut.

Nuku, sosialisoi, toimi ja näe läheisiä

Joitakin työttömyys ahdistaa ja stressaa niin, että se näkyy univaikeuksina.

– Mutta voi myös käydä niin, että kiireistä työtä tehnyt nukkuukin vapaa-ajan lisääntyessä ja rutiinien löystyessä levollisemmin. Se edellyttää säännöllisen vuorokausirytmin säilyttämistä sekä terveellisiä elämäntapoja. Esimerkiksi alkoholilla saa unirytmin helposti sekaisin, Anne Salmi sanoo.

Niille, joiden ihmiskontaktit ovat olleet lähinnä työpaikalla, töiden loppuminen voi olla kova pudotus siitä seuraavan yksinäisyyden takia.

– Toisaalta on niinkin, että työttömyyskaudella pystyy elvyttämään vanhoja ystävyyssuhteita ja näkemään enemmän perheenjäseniä ja sukulaisia. Uusia kavereita ja vertaistukea voi saada koulutuksista, harrastuksista, projekteista ja hankkeista. 

– Vapaaehtoistyökin kuulostaa hyvältä ajatukselta. Se voi tuoda valtavasti sisältöä elämään.

Liikkua ja ulkoillakin kannattaa.

– Kun Työterveyslaitos kysyi työelämän ulkopuolella olevilta työikäisiltä, mikä heitä kannustaa eteenpäin, esille nousi omasta kunnosta huolehtiminen. Kuntoilua ei tarvitse ottaa työn kannalta niin, että alkaa rääkätä itseään, vaan ihan kävelylenkitkin auttavat. Luonnossa oleilun ja liikkumisen mielenterveyttä ylläpitävä voima on todettu myös tutkimuksissa. 

– Joillakin usko itseen ja omiin taitoihin ei ole niin sidonnainen työhön, jota tekee. Toisia työttömyys lamauttaa kovastikin. Mitä enemmän itseään arvostaa työn kautta, sitä voimakkaammin sen menettäminen vaikuttaa itsetuntoon ja omakuvaan. Omia arvoja ja näkökulmia on ehkä pakko miettiä uusiksi.

”Ei onnellisuus ole vain työssäkäyvillä”

Vaikka työttömyydestä kehdataan jo puhua Suomessa avoimemmin kuin 1990-luvun laman aikaan, osa työttömistä häpeää tilannettaan edelleen erittäin paljon. Työttömyyden ehkä koetaan antavan leiman, josta ihminen ei tunnista itseään.

– Työttömiksi joutuneiden tunnekirjoa helpottaisi, jos muistettaisiin, että ei ole olemassa mitään isoa könttää nimeltä työttömät. On hassua ajatella heitä jonain yhtenäisenä massana. Jokainen on oma yksilönsä omalla tarinallaan, Salmi sanoo.

Työttömyydestä johtuvaa ahdistusta voi lievittää ajattelemalla työelämää yhtenä matkana oman elämän tarinassa, johon kuuluu erilaisia tilanteita ja vaiheita.

–  Työ ei oikeasti millään tavalla määritä ihmisarvoa. Ihminen on ihan yhtä arvokas ilman työtä kuin töissä. Tällaisen sallivuuden sanoman soisi yleistyvän, Salmi sanoo.

– Eikä ole niin, että työttömänä jokainen päivä olisi ankea ja työllisenä onnellinen. Ei onnellisuus ole asia, jota on vain työssäkäyvillä ja työttömillä ei. Sekä työelämässä että työelämän ulkopuolella elämään sisältyy parempia ja huonompia päiviä. Aika oleellista on, miten itse suhtautuu tulevaisuuteen. Sitä taas voi ihan tietoisesti alkaa ”sanoittaa”.

Sanoittamisella Salmi tarkoittaa tavoitteiden asettamista. Voi miettiä, missä haluaisi olla puolen vuoden tai vuoden päästä ja lähteä sitten pyrkimään sitä kohti.

– Ei tavoitteelliseen toimintaan välttämättä tarvita työn viitekehystä. Muutkin asiat kuin työ voivat olla itselle merkityksellisiä. Uskon ylläpitäminen itseen, omiin kykyihin ja pystyvyyteen on ratkaisevaa.

– Jos tavoitteiden asettaminen tuntuu vieraalta, työttömyyskauden voi minun mielestäni aivan hyvin ottaa myös levon kannalta. Ajatella, että ehkä haluankin nyt vain hetken ladata akkuja ja sitten palata työelämään.

”Joka päivä itseään ei varmasti saa motivoitua”

Pitkäaikaisesta työttömyydestä puhutaan, kun työttömyys kestää yli vuoden. Se, tottuuko työttömyyteen, on näkökulmakysymys.

– Tarkoittaako tottuminen sitä, että elää sen kanssa, ei anna sen määrittää itseään ja hakee elämään muunlaista sisältöä – vai sitä, ettei enää yritä työllistyä? Jokainen tekee omat valintansa, mutta aika vähän meillä kuitenkaan on porukkaa, joka ei haluaisi palata työelämään. Juuri julkaistussa nuorten työttömien haastattelututkimuksessa suurin osa vastaajista halusi töihin, Salmi sanoo.

On luonnollista, että pitkään jatkuessaan työttömyys ja työnhaku lannistaa.

– Etenkin ikääntyneille voi olla aika vieras se maailma, jossa työtä nykyään haetaan: pitää toimia sähköisesti, lähettää itsestä videoklippejä ja näkyä sosiaalisessa mediassa. Jos tämän kaiken tekee, työn hakeminen itsessään todellakin käy työstä ja voi viedä työpäivän verran aikaa joka päivä. On mahdoton ajatus, että sellaista jaksaisi tehdä päivästä ja vuodesta toiseen.

Vinkki työnhakuun

Anne Salmen mielestä työhakemusta ei pitäisi rakentaa vain työkokemuksen varaan. Myös se, mitä on työttömyysaikana tehnyt, kannattaa tuoda reilusti esiin.

– Ei kaikki hyödyllinen oppi tule työelämästä. Me saamme valtavasti taitoja muualtakin. Joku on reissannut paljon ja saanut siksi vahvaa näkemystä, toinen oppinut mahtavat organisointitaidot kotiäitinä, kolmas harrastanut jotain erityistaitoja vaativaa, Salmi luettelee.

– Minun mielestäni senkin voi tehdä näkyväksi, että on levännyt ja ladannut akkuja ja on nyt elämänsä iskussa. Asiat kannattaa kääntää voitoksi itselleen!

– Jos hakemuksia lähettää satamäärin eikä mistään tule vastausta, niin kyllähän siitä tulee turhautunut, avuton ja toivoton olo. Jos on vielä kovin masentunut tai velkaantunut, ei välttämättä edes jaksa hakea töitä ja pysyä aktiivisena, jolloin työttömyysaika jälleen pitenee.

Työttömät ovat tutkitusti keskimäärin huonommin voivia ja sairaampia kuin työssäkäyvät. Terveysvaikutuksia pahentavat toistuvat työttömyysjaksot, yli vuoden kestänyt työttömyys, korkea ikä, häpeän kokemus, alkoholin liikakäyttö, mielenterveysongelmat sekä taloudelliset vaikeudet, jotka yltyvät niin pahoiksi, että esimerkiksi lainan maksaminen on mahdotonta.

– On kuitenkin myös niin, että se tapa, jolla asioita esitetään yhteiskunnallisessa keskustelussa, voi olla aika masentava ja leimaava. THL:n pitkissä tutkimuksissa näkyy, että yksilölliset ominaisuudet, kuten hyvä itsetunto, hyvät selviytymiskeinot ja vahva sosiaalinen tuki, lieventävät työttömyyden terveysvaikutuksia, Salmi sanoo.

– On niin ikään tutkittu, että jos ihminen työllistyy kohtuullisen ajan sisällä uudelleen, niin mielenterveys ja henkinen hyvinvointikin palautuvat suhteellisen nopeasti takaisin työn menetystä edeltävälle tasolle.

Työttömyyden ollessa päällä Salmi kehottaa ajattelemaan, että onkin töiden välissä eikä työttömänä.

– Tiedän, että osaa ihmisistä ärsyttää, kun sanon näin, mutta kyllä työttömyys tai töiden välissä oleminen oikeasti on aikamoinen mahdollisuus uuteen. Silloin saa miettiä tilannettaan uudelleen ja kouluttaa itseään. Ihminen pystyy oppimaan uutta koko ikänsä.

– Joka päivä itseään ei varmastikaan saa motivoitua. Mutta jos edes pitää silmällä työmarkkinoita, hakee mielenkiintoisen kuuloisia paikkoja ja pysyy sillä tavalla aktiivisesti menossa mukana, se kuulostaa mielestäni jo ihan terveeltä, Salmi sanoo.

"Ongelmana on avointen työpaikkojen puute"

Huomenta Suomessa keskusteltiin työllisyydestä SAK:n Joonas Rahkolan ja EK:n Ilkka Oksalan kanssa huhtikuussa 2016. Miten he kommentoivat hallituksen suunnittelemia uudistuksia työttömyysturvaan?

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.