Lisäaikaa apupumpulla: Näin teknologia auttaa sydänsiirtopotilaita

Sydänsiirtoa odottava potilas voi saada lisäaikaa apupumpun avulla, vaikka laitteet ovatkin vielä harvinaisia, kertoo kardiologian erikoislääkäri.

HUS:in Meilahden sairaalan sydäntutkimusosaston kardiologian erikoislääkäri Jyri Lommin mukaan kokonaan sydämen korvaavia mekaanisia sydämiä ei käytetä Suomessa. Maailmallakin niitä käytetään erittäin harvoin, koska mekaaniseen sydämeen liittyy suuria riskejä.

Sen sijaan apupumppuja Suomessa käytetään. Apupumppuihin liittyy myös jonkin verran riskejä infektioiden ja veren hyytymisongelmien takia.

– Mekaaniseen apupumppuun tarvitaan virtakaapeli, joka kulkee ihmisen vatsanpeitteiden läpi. Se on portti infektioille, Lommi sanoo.

Toinen vaara on se, että veri voi hyytyä apupumpun rakenteisiin ilman verta ohentavan lääkityksen käyttöä.

– Liian voimakas lääkitys voi puolestaan lisätä verenvuotoriskiä. Lääkityksen tarkka seuranta onkin tärkeää ja annostelussa tasapainoillaan sekä hyytymis- että verenvuotoriskin kanssa, Lommi sanoo.

– Apupumppuhoidon avulla pyritään säilyttämään potilaan edellytykset sydämensiirtoleikkaukselle ja jälkihoidolle siirteen odotusaikana. Apupumpulla voidaan tukea sydämen vasemman, oikean tai molempien kammioiden toimintaa, Lommi kertoo.

Suomessa käytetään kehon sisään ja kehon ulkopuolelle asennettavia pumppuja.

– Kehon sisäisessä laitteessa apupumppu asennetaan leikkauksessa rintaontelon sisään. Pumpun energiakaapeli kulkee ihon läpi, Lommi sanoo.

– Kehon ulkopuolisessa apupumpussa veri taas kulkee letkustoja pitkin kehon ulkopuolella olevaan pumppulaitteeseen. Se on kooltaan isompi laitteisto ja tehty enemmänkin sairaalaolosuhteisiin. Useimmiten potilaat ovat kyllä päässeet tämänkin laitteiston kanssa kotiin, Lommi kertoo.

Studio55.fi/Annimari Pasanen

Kuvat Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat