Lappilaiset, tavikset, virolaiset, homot ja romanit – Katso mitkä ovat olleet sketsiviihteen vakionaurunaiheita

1980- ja 1990-luvut olivat suomalaisen sketsiviihteen sesonkia. Silloin putkahteli maailmaan monia sketsihahamoja, joiden legendat elävät vielä nykyäänkin. Muistatko vielä näitä?

Aki ja Turo

Hymyhuulet-sarja esitteli kaksikon Aki ja Turo. Auts teks teks ja jumprahuiti ovat Antti Raivion ja Ville Virtasen lanseeramia lentäviä lauseita. Sketsien peruskaava oli yleensä se, että kaksikon kingi Aki vedätti tyhmempää Turoa.

Vuosina 1987–88 pyörineessä Hymuhuulissa tehtiin sketsejä muun muassa saamelaisista, romaneista, maahanmuuttajista, savolaisista ja lihavista. Raivion ja Virtasen lisäksi sarjan pääosissa esiintyivät Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala.

Onks Viljoo näkyny?

Heikki Kinnunen on tuonut suomalaiseen sketsiviihteeseen koko joukon meitä naurattaneita hahmoja. Aina onnistuneeseen lopputulokseen ei paljoa sanoja ole kaivattu. Älywapaa-palokunta sketsiohjelmassa alkoi vilahdella eräänlaisena välikevennyksenä lökäpöksyinen äijä, joka kyseli usein ensin kossupullon naukattuaan, että Onks Viljoo näkyny?

Järjettömään suosioon noussut hokema sai Spede Pasasen ideoimaan hahmosta myös televisioelokuvan.Tässä elokuvan kohtaus, jossa vierailevat myös Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan Hymyhuulista tutut saamelaisia parodioivat nunnuka-miehet.

Kinnusen Uffafaa-mies oli nimeltään Uffa Hintman. Kellekään ei jääne epäselväksi, mitä kansanosaa Kinnunen parodioi sketsissään, jossa hän heitteli kaksimielisiä juttuja. Uffa esiintyi myös Viljoa kyselevän miehen tapaan ensin vain välihahmona Älywapaa palokunta -sarjassa vuonna 1985, mutta se sai näkyvämmän osan sittemmin samana vuonna alkaneessa Soitinmenoissa.

Hansu ja Pirre

Eija Vilppaan ja Riitta Havukaisen rempseät Loimaan likat ihastuttivat Fakta-homma sarjassa. Kaksikon huumorin ydin on itseironinen, he edustavat ylpeästi tuulipukukansaa. Punaisessa tuulitakissa viihtyvä Pirre on suulas tohottaja, ja Hansu taas osoittaa sivistystään ääntämällä suomea ylihienostellen. Kaksikko vetää edelleen liveshowta.

Apuva-mies

Pirkka-Pekka Petelius on myös kehitellyt urallaan useita käsitteeksi muodostuneita sketsihahmoja. Kauhtuneeseen poplariin pukeutunut baskeripäinen hahmo nimeltä James Potkukelkka huuteli apuvaa Pulttibois-sarjassa niin tarttuvasti, että apuva on jäänyt suomenkielen sanastoon pysyvästi.

Sketsien perusjuonessa James joutui kiipeliin, jolloin tuli aiheelliseksi huutaa apuvaa. Joskus tämä saattoi jatkua minuutteja yhden sketsin aikana. "Happi loppuu, pierettää" oli toinen James Potkukelkan hokema.

Peteliuksen ja aisaparinsa Aake Kallialan huumorin kohteeksi joutuivat paitsi aiemmin mainitut lappilaiset myös romanit.

Vintiöt

1990-luvun puoliväki esitteli uuden aallon sketsiviihteen tekijät. Heitä olivat muun muassa Vintiöt, josta tulivat tutuiksi muun muassa Kari Hietalahti, Santeri Kinnunen, Niko Saarela, Samuli Edelmann ja Janus Hanski. Vintiöiden sketsihahmoista erityisesti Keravan kollit potkivat suomalaisten tietoisuuteen hokemat Asiaa! ja Rane on Kingi.

Myös Tervasaaren kesäteatterin kahden miehen esitys ja hokema "väliaika, kahvia ja pullaa" olivat Vintiöiden tuotemerkkejä. Kari Hietalahtden vetämät "vironkieliset" sketsit jaksoivat niin ikään naurattaa suomalaisia.

Studio Julmahuvi

Uuden aallon sketsisarjaa edusti Julmahuvi, jossa alettiin miettiä jo hieman enemmän sisältöä pelkkien hokemien sekaan. Siinä muun muassa Jukka Rasilan Touko Pouko parodioi lastenohjelmia. Touko oli hyväntuulinen Muksuluurin vetäjä, joka väänteli puhuessaaan sanoja tyyliin askarrellaan paskarellaan. Hahmon hauskuus perustui pinnan alta esiin nykivään hulluuteen, kuten esimerkiksi sketsissä, jossa Touko Pouko askartelee paskartelee sielun, mustan möykyn.

Studio Julmahuvi osasi ironisoida perisuomalaista kansaluonnetta varsin osuvasti, tässä ehkä heidän parhaassa sketsissään, joka on Petteri SummasenRoudasta rospuuttoon performanssi.

Studio55.fi/Piritta Palokangas