Lääkäri: Yksinäisyys yhdistyy moniin terveysvaaroihin

Sellainen yksinäisyys, joka ei ole henkilökohtainen valinta, yhdistyy moniin terveysvaaroihin. Krooninen stressi vaikuttaa lukuisiin sairauksiin rasittaen muun muassa sydäntä ja verenkiertoelimistöä sekä heikentäen vastustuskykyä. Siihen liittyy masennusta sekä käyttäytymisen muutoksia epäterveeseen suuntaan. Tarkemmat mekanismit ovat vielä tutkimuskohteina.

Ihmisen terveys lepää keittiön pöydällä, jolla on neljä tukevaa jalkaa, kuten lastenpsykiatri Raisa Cacciatore on hyvin esittänyt. Ensimmäisen jalan muodostavat lapsuuden kokemukset: minkälaiset eväät olemme elämällemme saaneet – tulevatko lapset kohdatuiksi rakkauden ja rajojen hengessä, mistä syntyy tunne minuudesta: kelpaanko minä. Siinä muodostuu myös kyky asettua toisen ihmisen asemaan sekä häpeän ja syyllisyyden tunteet.

Toisen jalan muodostavat ystävät, mikä on myös taiteen ja kulttuurin perusta: mikään taideteos/näytelmä/esitys ei ole mitään, elleivät ihmiset tule sitä katsomaan. Muodostuu yhteisöllisyyden kokemus.

Voiko korkea verenpaine olla seurausta yksinäisyydestä?

Kyllä voi. Stressihormonit kohoavat, jolloin sydän rasittuu ja verenpaine voi kohota. Lisäksi yksinäisyydessä eläessä terveelliset tavat saattavat jäädä toissijaisiksi altistaen kohonneelle paineelle (liikkumisen hiipuminen, mahdollisesti liiallinen alkoholin käyttäminen, huonontunut unen laatu, epäterveellinen ravitsemus jne). 

Kolmas jalka on parisuhde. Ne, jotka elävät säällisessä parisuhteessa, elävät terveempinä ja pidempään.

Ellei parisuhdetta ole, pitää vahvistaa muita jalkoja. Parisuhteen menettäminen muodostuu yhdeksi ihmisen kaikkein merkittävimmistä stresseistä ja samalla myös uhkaksi terveydelle.

Neljäs tukijalka koostuu muusta lähipiiristä: kyläkoulut, koulun keittäjät ja siivoojat, talonmiehet, naapurit ja kylänmiehet jne. Tämän pöydän päälle asetellaan henkilökohtaiset elämisen tavat. Lopulta koko komeus katetaan omalla vastuulla: kukaan toinen ei voi lopulta päättää siitä, mitä laitat suustasi sisään, mitä syöt, juot, ketä nait ja miten läheisiäsi kohtelet.

Miten voisin yrittää selättää masennuksen?

Tavanomaisessa masennuksessa täytyy kaiken ahdistuksen keskellä yrittää jaksaa muistaa, että se yleensä lopulta helpottaa ennemmin tai myöhemmin. Tilanne kannattaa huolestuttavassa tapauksessa arvioittaa asiantuntijalla (depressiohoitaja, mielenterveystoimisto).

Mikäli tilanne osoittautuu hankalammaksi, psykoterapiaan pitää yhdistää myös lääkehoito, joka on viime vuosina saanut uusia vaihtoehtoja. Asiantuntijan luokse hakeutumisessa ei pidä arkailla eikä viivytellä, jos olo on jatkuvasti tuskainen. Lähde liikkeelle – apua on luvassa!

Kun etsitään syitä yksinäisyyden lisääntymiseen nyky-Suomessa, pitää miettiä, miten tämä aika on vaikuttanut näihin kaikkiin pöydänjalkoihin.

Olemme viime vuodet ja vuosikymmenet eläneet korostaen yksilöä, mikä ei voi olla heijastumatta monipuolisesti yksinäisyyden lisääntymiseen. Siihen vaikuttaa monipuolisesti myös Suomea kohdanneet ankarat koettelemukset: sota pitkine varjoineen, karjalaisten asuttaminen vieraille maille sekä ennen kokemattoman nopea ja totaalinen rakennemuutos elinehtojen hiipuessa maaseudulla, mikä pakotti ihmiset kaupunkien lähiöihin ja aina uutterilla lautoilla Ruotsiin saakka.

Kaipa sillä kliseisellä surumielisellä ja mieluusti sisäänpäin kääntyvällä vaatimattomuutta tavoittelevalla kansanluonteellammekin on ollut jotakin vaikutusta. Niin ja toki parisuhteissa sillä, että miehet elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin naiset.

Jos tämän leikkimielisesti oikein oivaltaa, kannattaisi naisten jo parinvalinnan yhteydessä ottaa kymmenkunta vuotta nuorempi ukko – se olisi sitten tasapeli elämän ehtoopuolella. 

Yksinäisyyden yllättämät

Kenestä tahansa voi tulla yksinäinen. Ripsa Koskinen-Papusen dokumentissa oman tarinansa kertovat vakavasti sairaan lapsen yksinhuoltajaäiti, nelikymppinen sinkkunainen, suosittu rokkari, 11-vuotias tyttö sekä eronnut, eläkkeelle jäänyt muurari. Miten ahdistavalta yksinäisyys voi tuntua ja miten sen kanssa voi elää?