Studio55.fi

Lääkäri kertoo: Näin haitallisesti light-juomat vaikuttavat elimistöösi

Valitsetko sinäkin hellekesän virvokkeeksi juoman, jonka kyljessä on light-merkintä? Lue, mitä lääkäri Antti Heikkilä sanoo keinotekoisesti makeutetuista kurkunkostukkeista.

Kauppojen hyllyt notkuvat tänä päivänä tuotteita, joita mainostetaan light-tunnuksella. Vähäkalorinen, sokeriton makunautinto kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta − ja sitä se myös on.

Maku, joka sokerin poisjättämisen myötä katoaa tuotteesta, saadaan palautettua takaisin keinotekoisesti. Yksi yleisimmistä keinotekoisista makeutusaineista, aspartaami, on noussut viime aikoina tapetille.

Hetki sitten uutisoitiin, että EU:n komissio on pyytänyt Euroopan elintarviketurvallisuusvirastoa aikaistamaan aspartaamin käyttöturvallisuuden tutkimusta. Aspartaamin turvallisuus oli määrä arvioida seuraavan kerran vasta vuonna 2020.

− Mielestäni tämä kertoo siitä, ettei koko totuutta aspartaamista ole kerrottu julkisesti. Sieltä on löytynyt jotain, mitä halutaan nyt tutkia, Antti Heikkilä kommentoi.

Heikkilä huomauttaa, että aspartaamin yhteys muun muassa syöpään ja käytöshäiriöihin on ollut jo pitkään tiedossa. Aspartaami oli pitkään kiellettyjen listalla, kunnes se löi komeasti läpi Yhdysvaltojen ex-presidentti George Bushin hallintokaudella.

Vaarallinen metanoli

Ongelmat aspartaamin suhteen alkavat, kun makeutusaine hajoaa ihmisen elimistössä fenyylialaniiniksi ja metanoliksi. Heikkilä painottaa, että metanoli on hurja myrkky, johon tulee suhtautua kaikella vakavuudella.

− Metanoli hajoaa elimistössä aineiksi, jotka tuhoavat silmät ja hermot. Se on haitallista etenkin raskaana oleville naisille, sillä sivuhaitat moninkertaistuvat sikiössä. Kaikkia vaikutuksia ei oikein tiedetäkään.

− En näe mitään järkeä juoda ainetta, jossa on aspartaamia pieniäkään määriä, Heikkilä sanoo.

Näin lapset lihovat

Heikkilä nostaa esiin myös toisen, yleisesti käytössä olevan makeutusaineen: fruktoosisiirapin, joka muistuttaa tavallista sokeria, mutta sisältää enemmän fruktoosia eli hedelmäsokeria.

Toisin kuin glukoosi eli rypälesokeri, fruktoosi ei mene suoraan elimistön polttoaineeksi, vaan kulkeutuu ensin maksan käsiteltäväksi. Heikkilän mukaan nykyään ymmärretään yhä enemmän, että fruktoosisiirappi aiheuttaa maksan ja sisäelinten ongelmia.

− Maksa muuttaa fruktoosin myrkylliseksi rasvaksi, joka aiheuttaa metabolisia ongelmia. Tämä on yksi syy siihen, miksi lapset lihovat; tiedetään, että limsa päivässä johtaa lihavuuteen, Heikkilä kertoo.

Lääkärin suosittelema janojuoma

Oli kyse sitten sokerista tai keinotekoisesta makeutusaineesta, Heikkilä ei ylipäätään suosittele makeita juomia hellesään janonsammuttajiksi.

− Se ei ole verenkierrolle hyvä järjestelmä. Paras on makeuttamaton juoma, ja mielellään sellainen, jossa on vähän suolaa. Esimerkiksi vissy on hyvä.

Viime aikoina limonadit ovat saaneet haastajan pullotetuista makuvesistä. Ei keinotekoisia makeutusaineita -teksti on saanut monet tarttumaan näennäisesti terveelliseen janojuomaan.

− Luin jostakin analyysin, että niissä on hiivatin monta kemikaalia, Heikkilä teilaa.

Entä sitten, kun pelkkä vesi tai vissy alkavat tympiä, ja tilalle kaipaa jotain maistuvampaa? Heikkilän oma suosikki on jäätee, jota hän suosittelee muillekin. Ei tosin valmiita, sokeroituja versioita, vaan itse tehtyä.

− Keitä muutama pussi teetä ja laita jääkaappiin jäähtymään. Jos haluat välttämättä makeuttaa juomaa, laita sekaan kohtuullisesti tavallista sokeria tai hunajaa, Heikkilä vinkkaa.

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Sisältää tuotesijoittelua

Osa tämän sivuston sisällöstä on toteutettu yhteistyössä mainostajien kanssa.

Sulje