Mainos

Kymmenen "unohdettua" syytä lopettaa tupakointi

Tarvitsetko lisää motivaatiota tupakoinnin lopettamiseen? Vuosikausia taottu varoitus sauhuttelun ja keuhkosyövän välisestä yhteydestä lienee monille tuttu, mutta harvempi tietää, että savukkeiden polttaminen voi altistaa myös esimerkiksi erektiohäiriöille ja punahukalle.

Alzheimer

Henkiset kyvyt rappeutuvat tupakoitsijoilla jopa viisi kertaa nopeammin kuin savuttomilla ihmisillä, todettiin Neurology-lehden julkaisemassa selvityksessä, joka kattoi 9 200 yli 65-vuotiasta ihmistä. Osallistujat suorittivat mentaalisten häiriöiden havaitsemiseen kehitetyt testit tutkimuksen alkaessa ja kaksi vuotta myöhemmin. Häiriöt olivat yleisempiä tupakoivilla miehillä ja naisilla – myös sellaisilla, joilla ei ollut sukuhistoriaa Alzheimerin taudista. Todistusaineistoa siitä, että jatkuva tupakointi on vahingollista aivoille ja nopeuttaa Alzheimerin taudin puhkeamista, kuvailtiin tuntuvaksi.

Punahukka

Arthritis & Rheumatism -lehdessä julkaistun, yhdeksästä tutkimuksesta tehdyn analyysin väitetään osoittavan, että tupakointi nostaa punahukan riskiä. Punahukka eli systeeminen lupus erythematosus eli SLE on krooninen autoimmuunisairaus, joka voi aiheuttaa tulehduksia, kipua ja kudosvaurioita ympäri kehoa. Osalla oireet ovat lieviä, mutta tauti voi kehittyä melko vakavaksi.

Kätkytkuolema

Äidin tupakoinnin väitetään lisäävän vauvan kätkytkuoleman riskiä. Tähän tulokseen tulivat eurooppalaiset tutkijat, jotka vertailivat 754 kätkytkuoleman uhria ja yli 2 400 elävää vauvaa. Tuloksista kertoi alun perin lääketieteen aikakauslehti The Lancet.

Äidin tupakointi yksinään yhdistettiin kätkytkuolemariskin kaksinkertaistumiseen. Riski oli vielä 17 kertaa suurempi silloin, kun vauvat nukkuivat samassa sängyssä vanhempien kanssa ja äiti tupakoi. Kaikkiaan noin 16 prosenttia kätkytkuolemista linkitettiin yhteisessä pedissä nukkumiseen.

Koliikki

Tupakalle altistuminen saattaa lisätä vauvan riskiä koliikkiin, arvioi yli 30 tutkimusta aiheesta läpikäynyt selvitys. Koliikilla tarkoitetaan imeväisen lapsen runsasta ja selittämätöntä itkuisuutta. Se alkaa usein muutama viikko syntymän jälkeen, saavuttaa huippunsa viiden–kahdeksan viikon iässä ja menee ohi yleensä neljän kuukauden ikään mennessä. Koliikin arvioidaan koskettavan 5–28 prosenttia länsimaisista vauvoista.

Tupakoinnin väitetty yhteys selittyisi tutkijoiden mukaan sillä, että tupakansavu näyttää nostavan motiliini-nimisen hormonin tasoa kehossa. Motiliini lisää mahan ja suoliston supistuksia ja siten ruoan liikkumista suolistossa. Keskimääräistä korkeampien motiliinitasojen väitetään linkittyvän kohonneeseen koliikin riskiin. Aiheesta kirjoitti Pediatrics.

Impotenssi

Tupakointi on liitetty miehen kykyyn saada erektio. Yli 5 000 kiinalaista miestä kattanut selvitys osoitti, että yli askin päivässä tupakoivat miehet kärsivät erektiohäiriöistä 60 prosenttia todennäköisemmin kuin tupakoimattomat miehet. Kaikkiaan 15 prosenttia entisistä ja nykyisistä tupakoitsijoista oli kokenut erektiohäiriöitä. Niiden miesten kohdalla, jotka eivät koskaan olleet tupakoineet, erektiohäiriöitä oli 12 prosentilla.

Näön heikkeneminen

Tutkimustulosten perusteella väitetään, että tupakointi on yksi merkittävimpiä riskitekijöitä makuladegeneraation eli silmänpohjan ikärappeuman takana. Ikääntymisen myötä yleistyvä makuladegeneraatio on tarkan näkemisen alueelle kohdistuva sairaus. Keskeisen näön vaurioituminen vaikuttaa esimerkiksi kykyyn lukea tai ajaa autoa.

Kolme noin 12 500 potilasta kattavaa tutkimusta arvioinut kirurgi Simon P. Kelly on sanonut, että yli neljännekseen tapauksista liittyy nykyistä tai aikaisempaa tupakointia. Tupakoinnin lopettamisen on havaittu alentavan riskiä. Entisillä tupakoitsijoilla on vain hieman kohonnut riski verrattuna savuttomiin ihmisiin.

Nivelreuma

Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan nivelreumalle geneettisesti alttiit ihmiset sairastuvat tautiin vielä todennäköisemmin, jos he tupakoivat. Sairauden puhkeamisen todennäköisyyttä on esitetty 15 kertaa suuremmaksi heidän kohdallaan kuin tupakoimattomilla ihmisillä samoilla geneettisillä alttiuksilla.

Kuorsaus

Tupakointi tai tupakoitsijan kanssa eläminen voi aiheuttaa kuorsaamista, pääteltiin yli 15 000 miestä ja naista kattaneessa tutkimuksessa. Jatkuva kuorsaaminen, joksi määriteltiin kovaääninen ja häiritsevä kuorsaus ainakin kolmena yönä viikossa, kosketti 24 prosenttia tupakoitsijoista, 20 prosenttia entisistä tupakoitsijoista ja vajaata 14 prosenttia ihmisistä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet. Mitä enemmän ihmiset tupakoivat, sitä useammin he kuorsasivat, tutkijat raportoivat American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä.

Jopa savuttomat ihmiset kuorsasivat todennäköisemmin, jos he altistuivat tupakansavulle kotonaan – näistä passiivisista tupakoitsijoista kuorsasi 20 prosenttia. Ihmisistä, jotka eivät olleet koskaan altistuneet tupakansavulle kotona, kuorsasi vajaat 13 prosenttia. Tupakointi pahentaa kuorsausta, koska se aiheuttaa nenän tukkoisuutta.

Närästys

Yli 20 vuotta tupakoineet ihmiset kärsivät närästyksestä 70 prosenttia todennäköisemmin kuin tupakoimattomat ihmiset, tutkijat ovat kertoneet Gut-lehdessä. Havainto perustetaan Norjassa 1980- ja 1990-luvuilla tehtyihin kahteen suureen terveystutkimukseen, joissa yli 3 100 närästyksestä valittanutta ihmistä ja 40 000 oireista kärsimätöntä ihmistä vastasi ruokavaliota, liikuntaa, alkoholin kulutusta ja tupakointia koskeviin kysymyksiin.

Kaikkiaan närästyksestä sanotaan kärsivän karkeasti ottaen yksi viidestä ihmisestä. Lääketieteellisesti närästys tunnetaan refluksitautina. Tupakoinnin yhteys närästykseen selittynee sillä, että nikotiini lisää suolahapon eritystä ja tupakansavun sisältämät kemikaalit yhdessä nikotiinin kanssa heikentävät ruokatorven alasulkijan toimintaa.

Rintasyöpä

Tupakoinnilla epäillään olevan yhteys rintasyöpään. Kaliforniassa vuonna 2004 julkaistulla, yli 116 000 naista kattaneessa tutkimuksessa rintasyöpä oli 30 prosenttia yleisempi nykyisillä tupakoitsijoilla kuin naisilla, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet – riippumatta siitä, olivatko savuttomat naiset altistuneet passiiviselle tupakoinnille. Suurin riski sairastua oli naisilla, jotka olivat aloittaneet polttamaan ennen 20 vuoden ikää tai ainakin viisi vuotta ennen ensimmäistä raskauttaan tai olivat tupakoineet pidempiä aikoja tai yli 20 savuketta päivässä.

Lähteet: Webmd.com, Stumppi.fi, Tohtori.fi, Terveyskirjasto.fi

Kuva: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.