Mainos

Kuolemanpelko rajoittaa elämää – näin pääset siitä eroon

Milloin se tapahtuu? Miten se tapahtuu? Sattuuko se? Mitä on sen jälkeen? Kuolemanpelko tekee elämästä synkkää. Joskus ahdistus helpottaa, kun kuolema tulee sattumalta lähelle, mutta tunnetta voi yrittää itsekin nujertaa.

– Lapsena kuolemanpelko tulee usein siinä vaiheessa, kun ymmärretään, että elämä voi loppua ja että ollaan itse kuolevaisia. Oma poikani sanoi yhtäkkiä kymmenvuotiaana, että häntä pelottaa kuolema. Kun kysyin, mikä siinä pelottaa, hän vastasi: se, kun ei pysty ajattelemaan, mitä on olla olematta, teologian tohtori, dosentti ja Kuoleman kulttuurit Suomessa -kirjan yksi toimittajista Virpi Mäkinen sanoo.

Kuolemanpelko saattaakin olla juuri olemattomuuden ja itsen häviämisen pelkoa.

– Ihminen on biologisesti rakennettu elämään ja ikään kuin taistelemaan elämän puolesta viimeiseen asti. Kuitenkin me kaikki kuolemme tietämättä sitä hetkeä etukäteen, voimatta sille mitään tai tietämättä, mitä kuoleman jälkeen on. Se, ettei kuolemaa pystytä määrittelemään, tekee siitä niin pelottavan ja ahdistavan. Loppuuko kaikki siihen? Tätä kukaan ei voi kertoa meille.

Myös ajatus itse kuolemisen hetkestä aiheuttaa ahdistusta.

– Ihmiset pelkäävät usein nimenomaan pitkitettyä kuolemaa, kipua ja kärsimystä.

Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän myös omaa kuolemaa ”eletään”.

– Vanhat ihmiset valmistautuvat elämän loppumiseen esimerkiksi tekemällä listoja siitä, keitä heidän hautajaisiinsa kutsutaan. Monet myös puhuvat paljon siitä, kuka ystävistä nyt taas on kuollut. He elävät lähempänä kuoleman todellisuutta, vaikka oikeastihan meistä jokainen voi kuolla minä hetkenä hyvänsä.

Joitakin pelottaa ajatus nimenomaan nuorena kuolemisesta.

– Se, että ihminen kuolee vanhana, koetaan normaalimmaksi kuin se, että kuollaan nuorena vaikka onnettomuudessa. Kuitenkin historiallisesti ja lääketieteen kehitystä ajatellen aikaa, jona tauteja pystytään hoitamaan ja sairauksiin kuollaan vanhana, on eletty vasta vähän aikaa. Aikaisemmin ihmiset kuolivat paljon nuorempina.

– Jonkintasoista kuolemanpelkoa liittyneekin kulttuurin materialistisuuteen – siihen, että halutaan pysyä rypyttöminä ja ikään kuin kuolemattomina. Myös yletön huomion kiinnittäminen mahdollisimman terveeseen ruokavalioon, lisäravinteiden syömiseen tai äärimmilleen vietyyn fyysiseen harjoitteluun saattavat olla keinoja paeta kuolevaisuutta. Jotkut puolestaan käsittelevät kuolemaa uhmaamalla sitä uhkarohkeissa harrastuksissa, joissa voi olla todennäköistäkin, että käy huonosti.

Kohtaaminen voi viedä pelon

Kuolemanpelon voi laukaista esimerkiksi lähiomaisen kuolema tai oma tai läheisen vakava sairastuminen. Myös tiedotusvälineissä nähdyt uutiset saattavat pysäyttää.

– Koska kuolema on niin pelottava, ihminen tavallaan torjuu sitä koko ajan. Jatkuvan kuolemanpelon kanssa ei pysty elämään. Silti on varmaan joitakin, jotka kärsivät kuolemanpelosta enemmän kuin toiset.

Mäkinen sanoo, että käytännössä kuolemanpelosta kärsivän ahdistus voi olla niin kovaa, että se johtaa paniikkihäiriöön tai jopa psyykkiseen ja fyysiseen sairastumiseen. Elämästä tulee rajoittunutta.

– Ihminen saattaa kääntyä sisäänpäin ja alkaa pelätä sairastumista niin paljon, että hän kuuntelee koko ajan omia tuntemuksiaan. Jos on vaikka päänsärkyä, niin pelätään, että se on aivokasvain.

Helpotusta voi saada erilaisista asioista.

– Jos pelko on ajoittaista ja lievempää, sitä voi yrittää miettiä ja järkeillä omassa päässään. Mutta jos se todella häiritsee ja alkaa hallita elämää, kannattaa puhua ammattiauttajalle.

– Maailmankatsomuksella on oma osansa. Jos uskoo tuonpuoleiseen tai jälleensyntymään, se voi helpottaa suhtautumista kuolemaan. Jos ei ole uskoa, niin juuri se kuoleman tyhjyys tai olemattomuus voi olla ihmiselle käsittämätön ja järjetön, hyytävänkin pelottava ajatus, Mäkinen sanoo.

Joskus kuolemanpelkoa vähentää kuoleman kohtaaminen.

– Sellaiset henkilöt, jotka ovat nähneet saattohoitopotilaan kuoleman, kutsuvat sitä usein kauniiksi. He eivät enää haluaisikaan itselleen äkkikuolemaa niin paljon kuin muut ihmiset.

– Myös monet, joilla on kokemus ”ruumiista irtautumisesta” – jotka ovat siis olleet vähän aikaa ikään kuin kuolleina ennen kuin heidät on elvytetty takaisin elämään – ovat sanoneet, että he eivät enää pelkää kuolemaa.

Vinkkejä kuolemanpelosta yli pääsemiseen


Puhu

Kun omasta kuolemasta puhuu ääneen ammattiauttajan tai perheenjäsenen kanssa, se voi alkaa vaikuttaa normaalimmalta ja vähemmän pelottavalta. Puhumalla työstetään pelkoa ja tehdään siitä samalla tabun sijaan tavallinen keskustelunaihe.

Psychiatrictimes-verkkosivuston haastattelema Stanfordin yliopiston psykiatrian emeritusprofessori Irvin D. Yalom on todennut, että vaikka kuoleman fyysisyys tuhoaa meidät, kuoleman ajatus pelastaa meidät: se auttaa elämään aidommin.

Tällä Yalom viittasi siihen, kuinka esimerkiksi syöpäpotilaat välittävät diagnoosin jälkeen vähemmän siitä, mihin juhliin saavat kutsun ja enemmän siitä, miten vuodenajat vaihtuvat. He sanovat ei, kun eivät halua tehdä jotain, ja viettävät enemmän aikaa rakastettujensa kanssa – kuolemasta puhuminen voi auttaa ymmärtämään näitä tärkeitä asioita jo ennen kuin kuolema on oikeasti käsillä.

Hyväksy

Jos jatkuvasti murehtii kuolemista ja vetäytyy vaaralliseksi kokemastaan maailmasta, on vierittänyt vastuun kuolemasta kokonaan omille hartioille. Kun hyväksyy, että kuolema on väistämätön eikä mikään muuta sitä faktaa, että joku päivä itsekin kuolee, vastuu siirtyy muualle ja olo kevenee. Hyväksy, ettei asiaa voi itse muuttaa. Terapeutti voi auttaa siirtymään kuolemanpelosta kuoleman hyväksymiseen ja sitä kautta elämänilon löytämiseen.

Elä

Kuulostaa ehkä väsyneeltä kliseeltä, mutta elä elämääsi täysillä. Jos päivänsä täyttää perheellä, ystävillä ja kokemuksilla ja tietää, että on tehnyt kaikkensa elääkseen parasta mahdollista elämää, kuolemasta tulee vähemmän pelottava.

Uskonto

Marylandin yliopistossa vuonna 2006 tehdyn selvityksen mukaan itsensä uskonnollisiksi kokevat ihmiset suhtautuvat kuolemaan positiivisemmin ja hyväksyvämmin. Koska uskontoon liittyy usein opetuksia tuonpuoleisesta, se voi auttaa näkemään kuoleman hetken yli ja miettimään sen sijaan sitä, mitä voi tapahtua sen jälkeen.

– Uskontoja on kaikissa sateenkaaren väreissä, ja ne kaikki tarjoavat ”vastalääkettä” kuolevaisuuden aiheuttamaan kipuun, Yalom totesi Psychiatrictimes-verkkosivustolle.

Lähteinä haastattelun lisäksi: Psychiatrictimes.com, Livestrong.com

Kuvat: Colourbox.com

Katso myös: Neurokirurgin hurja väite – tietoisuus ei lopu kuolemaan

Studio55.fi haastatteli viime syksynä yhdysvaltalaista neurokirurgi Eben Alexanderia, joka kuolemanrajakokemuksen myötä on alkanut uskoa tuonpuoleiseen. Haastattelu on englanniksi.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.