Mainos

Kipeä historia – tuhansia suomalaisvauvoja erotettiin äideistään synnytyslaitoksilla tuberkuloosivaaran takia

Yli viisituhatta vastasyntynyttä erotettiin äideistään useiksi kuukausiksi tai jopa vuosiksi tuberkuloosilta suojelemiseksi 1930–70-luvun Suomessa.

Tuberkuloosi oli Suomessa ennen kansantauti.

– Sitä oli ihan älyttömän paljon. 1900-luvun alussa siihen kuoli yksi ihminen tunnissa, tietokirjailija Katariina Vuori kertoi Studio55.fi-lähetyksessä.

Yhtenä keinona taudin leviämisen estämiseksi Suomeen perustettiin kolme hoitolaitosta lapsille, jotka olivat vaarassa saada tuberkuloositartunnan kotona. Laitoksia kutsuttiin rahoituksesta johtuen Joulumerkkikodeiksi, ja niistä ensimmäinen aloitti toimintansa Tampereella 80 vuotta sitten, vuonna 1936. Myöhemmin myös Oulu ja Kuopio saivat omat Joulumerkkikotinsa.

– Lapset vietiin Joulumerkkikotiin ihan vastasyntyneinä. Äidit eivät saaneet koskea lapsiin synnytyksen jälkeen.

Kaikkiaan Joulumerkkikodeissa asui vuosikymmenten saatossa 5 335 lasta. Tulijoita olisi ollut enemmän.

– Ensin lapset olivat Joulumerkkikodeissa kahdesta kolmeen vuoteen. Kun Suomessakin alettiin 40-luvulla antaa Calmette-rokotuksia, niin sen antaman suojan avulla lapset pystyttiin kotiuttamaan keskimäärin kahdeksan kuukauden ikäisinä, Vuori kertoi.

”Kiintymyssuhde on rikkoutunut”

Joulumerkkikodin lapset -kirjaansa varten Vuori selvitti, millaista arki ja hoito Joulumerkkikodeissa oli. Hän haastatteli sekä Joulumerkkikoteihin vietyjä lapsia, lasten vanhempia että hoitajia.

– Hoitajahaastattelut toivat minulle sellaisen kuvan, että siellä on todellakin panostettu lapsiin. Heitä on pidetty sylissä, ja heillä on ollut oma hoitaja. Tietynlainen hoitajan ja lapsen välinen kiintymys on ollut hyvin vahva, Vuori kertoo.

– Hoitajia oli aika paljon verrattuna nykyiseen sairaalahoitoon. Esimerkiksi päivävuorossa yhtä hoitajaa kohti oli kolme–neljä lasta.

Lasten voinnista pidettiin tarkkaa kirjaa.

– Kellontarkasti voidaan sanoa, kuinka monta kertaa on kakannut 18 päivän ikäisenä. Sillä lailla heillä on hyvin symmetrinen ja samankaltainen elämän alku, mutta siitä eteenpäin, kun heidät on kotiutettu tai laitettu lastenkotiin tai sijaisperheeseen, polut alkavat eriytyä.

Jotkut entisistä Joulumerkkikotien lapsista kokivat, ettei Joulumerkkikodissa olo ollut vaikuttanut heidän elämäänsä millään lailla.

– Toisille taas erotrauma on jättänyt suuremmat jäljet. Monet kuvailivat, että he tuntevat itsensä ulkopuoliseksi. On sellainen pelko hyväksytyksi tulemisesta. Monelle luonteva ja turvallinen suhde on muodostunut vasta omien lasten kanssa. Muulla lailla ihmissuhteita on ollut vaikea muodostaa.

Vuori selitti vaikeuksia ihmissuhteissa sillä, että Joulumerkkikotien lapset ovat kokeneet kiintymyssuhteessa tavallaan kaksi katkosta.

– Ensin on tullut ero omasta äidistä synnytyslaitoksella, ja sitten se toinen kiintymyssuhteen hajoaminen siinä vaiheessa, kun on viety Joulumerkkikodista kotiin. Ja vaikka on ollut hyvä koti Joulumerkkikodin jälkeen ja on puhuttu asioista, se ei kuitenkaan eliminoi sitä, että se kiintymyssuhde on rikkoutunut lapsena.

Osa lapsista oli Joulukorttikodista kotiin palattuaan levottomia ja itkuisia.

– Joidenkin äitejä neuvottiin, että laittakaa valkoista päälle. Se oli sellainen tuttu asia, kun hoitajilla oli valkoiset asut, Vuori kertoi.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.