"Kaikki parit eivät tarvitse yhteistä kieltä"

Maahanmuutto, kieliongelmat, uuden kulttuurin omaksuminen, koti-ikävä ja ennakkoluulot saattavat tehdä monikulttuurisen perheen perustamisesta yllättävän haastavaa. Väestöliiton Kotipuu-toiminnan monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky neuvoo työkseen monikulttuurisia perheitä selviämään arjen yllättävistä vastoinkäymisistä.

− Jos parisuhde on maahanmuuton ainoa syy, pariskunnan välille voi syntyä kohtuuttoman pitkä riippuvuussuhde, joka saattaa johtaa siihen, että kumppanuus ei ole tasavertainen, kertoo Anita Novitsky.

Myös kielitaidottomuus saattaa kuormittaa parisuhdetta.

− Omien tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen vieraalla kielellä on usein vaikeaa, vaikka kieli olisikin hyvin hallussa, Novitsky toteaa.

− Toisaalta, on olemassa pariskuntia, jotka eivät tarvitse yhteistä kieltä juuri lainkaan. Tärkeintä on, että kumppani on samalla aaltopituudella kieliasioissa, hän sanoo.

Suku on monissa kulttuureissa tärkeä

Monissa kulttuureissa suvun merkitys on paljon suurempi kuin Suomessa. Yhteyden pitäminen sukulaisiin jää Suomessa usein joulukortin lähettämisen varaan. Tämä saattaa tuntua oudolta maahanmuuttajan mielestä.

Novitsky sanoo, että vähäinen yhteydenpito puolison sukulaisiin saattaa tuntua maahanmuuttajasta siltä, että häntä ei hyväksytä sukuun.

Monikulttuurisen parisuhteen onnistumista auttaa, jos molemmat ovat kiinnostuneita toistensa kulttuureista ja ovat valmiita siihen tutustumaan.

− Olisi hyvä, jos molemmat vierailisivat toistensa kotimaissa muutenkin kuin seurustelumielessä, Novitsky neuvoo.

− Oma kumppani täytyy nähdä yksilönä eikä vieraan kulttuurin edustajana.

Lue myös:

    Uusimmat