Ikätoverin kuolema pelottaa – neuvoja surutyöhön

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän saman ikäisiä ystäviä alkaa kuolla ympäriltä. Vaikka ulkopuoliset ehkä olettavat surutyön sujuvan nopeammin ja helpommin kuin perheenjäsenen ollessa kyseessä, ystävän poistuminen voi herättää pelkoja ja jättää jälkeensä suuren aukon. Grandparents-verkkosivusto kokosi neuvoja vaikeaan tilanteeseen.

Varsinkin noin viidenkympin tienoilla, kun elämää on oletettavasti enemmän takana kuin edessä, ystävän kuolema herättelee syvimpiä pelkojamme – jos kerran saman ikäinen kaveri voi yhtäkkiä tulla diagnosoiduksi parantumattomasti sairaaksi tai saada sydänkohtauksen ja kuolla, niin miksei minullekin voisi käydä niin? Omasta olemassaolosta tulee haavoittuvaisempaa.

Ystävänsä kuolemaa surevalle ei välttämättä osoiteta yhtä paljon tukea kuin perheenjäsenensä menettäneelle. Koska ystäviä oletetaan olevan yhdellä ihmisellä useampia, heidät nähdään jollakin tapaa korvattavissa olevina.

Kunnolla tehty surutyö helpottaa omia pelkoja. Jokainen suree omalla tavallaan, mutta seuraavista neuvoista voi olla apua.

Luo rituaali

Laita ystäväsi kuva esille ja juttele hänelle, vaikka vain ajatuksissasi. Kuuntele teidän molempien rakastamaa kappaletta tai lue ystävääsi innoittanutta runoa. Kirjoittaminen on erityisen terapeuttista. Kirjaa ajatuksiasi ylös päivittäin tai viikoittain muistikirjaan, joka on omistettu vain edesmenneelle ystävälle.

Tyynnytä itseäsi

Ystävän kuoleman jälkeen saattaa tuntea ylitsepääsemätöntä väsymystä. Älä taistele sitä vastaan, vaan ole rauhassa itseksesi ja nuku, jos nukuttaa. Tai jos vaihtoehtoisesti löydät itsesi maalaamasta terassia uusiksi tai möyrimästä puutarhassa, niin anna mennä! Joku suree hiljentymällä, toinen pysymällä kiireisenä. Salli itsesi tehdä juuri niin kuin sillä hetkellä parhaalta tuntuu.

Hakeudu yhteisten ystävien joukkoon

Yhteisestä ystävästä puhuminen muiden kavereiden tai kollegoiden kanssa on tapa käydä läpi muistoja, vihaa, surua ja iloa. Saman henkilön tunteneet voivat ymmärtää, mitä olet menettänyt. 

Tunne kiitollisuutta

Paras tapa siirtyä miksi-kysymyksestä hyväksyntään on keskittyä siihen, miten kiitollinen on siitä, että kyseinen henkilö ylipäätään oli osa omaa elämää. Mieti, mitä sait – älä sitä, mitä menetit.

Jatka ystävän perintöä

Olisiko sinusta jatkamaan ystäväsi vetämää lukupiiriä? Tai tekemään vapaaehtoistyötä kuten hän? Ystävän elämän kunnioittaminen ja hänen tekemiensä hyvien asioiden jatkaminen ei välttämättä vaadi suuria: tee vaikka ystäväsi nimissä pieni lahjoitus hänelle tärkeälle hyväntekeväisyysjärjestölle tai nouki kadulta roska roskikseen, aivan kuten hänkin olisi tehnyt.

Hyväksy, että suru yllättää

Surun tunne voi yllättää silloin, kun sen luuli jo jättäneensä taakseen. Ehkä ystäväsi kuolemasta on kulunut vuosi ja koet jo saavuttaneesi rauhan, kun jollakin paperinpalalla näkyvä tuttu käsiala saa kyyneleet kirpoamaan. Tämä on normaalia. Itke pois.

Älä hermostu huonoista osanotoista

Ihmiset sanovat surevalle usein jotakin tämän kaltaista: ”hän on paremmassa paikassa” tai ”tiedän, miltä sinusta tuntuu”. Vaikka haluaisit haukkua heitä valehtelijoiksi, hillitse tunteesi. Noilla sanoilla tarkoitetaan hyvää silloin, kun ei oikein tiedetä, mitä muuta voisi sanoa.

Hae apua

Ei ole terveellistä, saati minkäänlainen kunnianosoitus edesmenneelle ystävälle, että jatkaa surussa laahustamista ikuisesti. Jos vihan yli ei oikeasti meinaa päästä eikä suru saavuta hyväksynnän tasoa, kannattaa hakea apua vaikka terapeutilta tai tukiryhmästä.

Lähde: Grandparents.com

Kuva: Colourbox.com

Neurokirurgin kuolemanrajakokemus

Neurokirurgi Eben Alexander kertoi kuolemanrajakokemuksestaan Studio55.fin haastattelussa syyskuussa 2013. Haastattelu on englanniksi ilman tekstitystä. Katso video alta.

Neurokirurgi Eben Alexander kertoo kuolemanrajakokemuksestaan. 23:38

Lue myös:

    Uusimmat