Mainos

Asuvatko kotonasi pirttihirmu ja alistuja?

Psykologi Hannele Törrönen kertoo, että naisten ja miesten tavat toimia arjessa siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Psykologi Hannele Törrösen mukaan oman äidit opit ja vaatimukset rasittavat ja saattavat seurata naista koko hänen ikänsä. Äidin antamilla opeilla voi olla paljon valtaa.

– Antaako äiti tyttärelleen tilaa itse valita, tehdä omat ratkaisunsa ja toimintamallinsa? Uskaltaako tytär irrottautua äitinsä talutusnuorasta? Tämän päivän maailma ja elämä ovat monin tavoin aivan toisenlaisia kuin elämä vuosikymmenet sitten. Jospa äiti ei määräisikään, kuinka tyttären tulee elää, vaan olisi auttamassa? Törrönen kyseenalaistaa.

– Ajat muuttuvat. Toisaalta 60-vuotiaat isoäiditkään eivät ole automaattisesti enää lapsenlapsia hoitamassa, vaan he toteuttavat omia unelmiaan ja ovat jatkuvasti menossa, psykologi kertoo muutoksesta.

Mitä mies osaa tehdä kotona?

Törrönen uskoo, että nyt varttuneet äidit tuskin päästävät poikalastaan kotoaan pois, jos tämä ei osaa tehdä ruokaa tai pestä pyykkejään.

Mutta saavatko nämä pojat tehdä parisuhteessa kotitöitä? Ja huomaako nainen, että mieskin on osallistunut kotitöihin, vai onko naiselle jäänyt tavaksi valittaa, ettei mies tee mitään?

– Osaa mieskin silittää ja pestä paitansa, mutta antaako nainen hänen tehdä sen? Vai silittääkö nainen aluksi paitoja mielissään, mutta sitten jyystää niitä hampaat irvessä, koska omassa kodissa äitikin niin teki? Törrönen pohtii.

– Suhteen alussa nämä asiat olisi hyvä puhua läpi, ettei turhia odotuksia ja väärinkäsityksiä jää hampaankoloon.

Kuka kotona määrää?

Naisella voi olla työssä valtaa, mutta haluaako hän kotonakin määrätä, rentoutua vai jakaa vastuuta? Miten kotona vaikuttaa tilanne, jossa nainen on pirttihirmu ja mies kiltti alistuja? Parisuhde voi toimia näinkin, mutta tämän asetelman täytyy olla molemmille luonteva ja sopiva.

Törrönen kehottaa pohtimaan, millaisen kuvan lapset saavat ihmissuhteista, jos kotona vanhemmat eivät osaa neuvotella ja sopia keskenään – toinen vain jakaa käskyt ja toinen tottelee.

– Näkeekö lapsi tilanteen, jossa toinen vanhemmista on nujerrettu, mutta tämä ei kuitenkaan avoimesti puolustaudu? Lapselle molemmat vanhemmat ovat tärkeitä. Siksi on välttämätöntä, etteivät vanhemmat mustamaalaa toisiaan ja kaada lapseen omaa katkeruuttaan, Törrönen kertoo.

– Näissä tilanteissa myös alistujan ja ainaisen sopeutujan tulisi havahtua ja ottaa vastuu suhteen tasapainosta. Rajaton sopeutuminen katkeroittaa ja johtaa toisen halveksuntaan, usein piilotettuun myrkyllisyyteen, Törrönen muistuttaa.

Koti kaatopaikkana?

Työelämä vaatimuksineen on hektistä. Mutta onko koti se paikka, jonne kaikki paha olo kaadetaan jo ovella? Hannele Törrönen kehottaa miettimään, miltä etenkin lapsista tuntuu, jos vanhemmat ovat aina stressaantuneita ja kärttyisiä.

– Pitäisikö kurjat olot purkaa joskus muuallakin kuin kotona? Voisiko vaikkapa käydä ystävän kanssa kahvilla purkamassa stressiä, ettei sitä tuo joka päivä kotiin? Törrönen kysyy.

Studio55.fi/Erja Haverinen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.