Mainos

Asiantuntija: Nämä seikat uhkaavat onnellista parisuhdetta

Kataja – Parisuhdekeskus ry auttaa pariskuntia löytämään itsensä ja toisensa uudelleen.

– Emme taistele avioeroja vastaan vaan tyytyväisen ja onnellisen parisuhteen puolesta, kiteyttää Kataja – Parisuhdekeskus ry:n toiminnanjohtaja Liisa Välilä.

Ikäihmisten parisuhteissa on monia positiivisia piirteitä. Pitkä yhteinen elämänkokemus nivoo pariskunnista puolisoita, kumppaneita ja ystävyksiä.

– Puolisoista voi tulla hyvin tasa-arvoisia ja tasaväkisiä kumppaneita. Läheisyys lämmittää, ja puolison rinnalla oleminen on elämäntapa, Liisa Välilä kertoo.

– Kumppanit ajattelevat, että jos minun on hyvä olla, niin sinunkin on hyvä olla. Jos minä autan, se vahvistaa meitä. Arki ja läheiset ihmiset rikastuttavat elämää. Myös terveys on suuri kiitoksen aihe, Välilä luettelee.

Ongelmat ovat moninaisia

Parisuhdeongelmiakin kuitenkin löytyy, ja syyt suhteiden solmutilanteesiin ovat moninaisia. Esimerkiksi sairauksien myötä ihmisten negatiiviset luonteenpiirteet voivat terävöityä.

– Jos ihmisen on ollut aikaisemmin hankala puhua asioitaan, niin aika harvoin opitaan uusia tapoja enää vanhemmitenkaan.

Kun pitkä suhde arkipäiväistyy, ovat nauru ja ilokin kiven alla.

– Olen antanut joillekin pareille tehtäväksi muistella ensitapaamistaan. He sanovat usein, että tämä olikin hauska harjoitus. Tätä pitäisi tehdä kotona keittiön pöydän ääressä ja muistella niitä lämpöisiä hetkiä.

Parisuhdeongelmien taustalla saattaa olla väkivaltaa, jatkuvaa uskottomuutta, toisen aliarvioimista tai päihdeongelmia. Kursseilla pohditaan, pitääkö aina antaa periksi ja alistua.

– Rohkaisemme kurssilaisia ajattelemaan itseään ja ottamaan vastuun omasta onnellisuudestaan.

Huoli läheisistä vaikuttaa suhteeseen

Omien lasten asioista murehtiminen jättää jälkensä parisuhteeseen.

– Herää kysymys, että voimmeko me nauttia toisistamme, kun lapsilla on ehkä ero tulossa.

Toivoa voi kuitenkin vielä olla, jos tiedostaa ongelmansa, ja mikä tärkeintä: sanoo ne ääneen.

Kukaan ei ole selvänäkijä

Puhumattomuus on tyypillinen ongelma parisuhteelle.

– Usein ajatellaan, että kyllä minä tiedän jo puhumattakin, mitä tuo toinen toivoo ja haluaa. Jotkut sanovat, että heillä ei kotona puhuta muuta kuin mitä kanavaa katsottaisiin tai ovatko pyykit jo pyörineet.

– Salaa voidaan myös ajatella, että kyllä tuo toinen varmana arvaa ja tietää, mitä minä haluan.

Jos kuulumisia ja suhdeasioita ei puhuta ääneen, eivät ne myöskään mene perille.

– Monilla on olemassa unelmiakin, mutta niistä ei kerrota. Pohditaan, että jos kerron tästä, niin murahtaako toinen vai nauraako hän kenties ideoilleni. Lehdistä sitten luetaan rohkeista eläkeläisistä, jotka muuttavat kesämökilleen asumaan ja aloittavat uusia harrastuksia.

Minä menen, sinä vikiset

Loukkaantumista ja pettymistä voi herättää myös se, jos toinen puoliso olisi mielellään menevämpi ja toinen mieluummin kotona.

– Ihmetellään, mikset sinä viihdy kanssani kotona, missä sinä liehut? Kotiin jäävä kokee, ettei ole rakastettu, kun toinen ei viihdy vierellä, Välilä toteaa.

Puhuminen olisi jälleen oiva apuväline. Välilä kertoo tutusta eläkeläisrouvasta, joka innostui käymään kotitalousasemalla kutomassa, koska siellä oli hauska ilmapiiri ja tarvittavat välineet. Nainen pakkasi eväätkin mukaansa.

– Mies loukkaantui tästä. Hän teki yllätyshankinnan ja osti kangaspuut kotiin. Se oli viesti, että ole täällä minun kanssani, syödään yhdessä. Rouva ei kuitenkaan ihastunut miehen ideasta.

Tilanne olisi ratkennut, jos molemmat olisivat puhuneet toiveistaan.

– Vaimo voisi kertoa miehelle, että minulle on tärkeää kuulua ompeluporukkaan. Että vaikka olen pois kotoa, se ei tarkoita, ettenkö viihtyisi luonasi.

Sodalla on pitkäkestoiset jäljet

Sotavuosina kasvaneet kantavat traumoja ja kokemuksia, joista on vaiettu vuosikaudet. Kun ajan mentaliteetti oli purra hammasta ja pärjätä, puhuminenkin jäi.

– Kumppani voi olla ainoa, joka tietää painajaisista ja ahdistuksesta. Kaikki asiat, jotka ovat jääneet puhumatta, kertautuvat.

Kovia kokeneista miehistäkin voi silti ajan myötä kuoriutua pehmeitä pappoja.

– Hellyyden tarpeet hätkähdyttävät. On sanottu, että raavaista miehistä tulee hyvinkin hellyydenkipeitä vaareja. Ehkä omille lapsille ei hellyyttä ole osoitettu, mutta lapsenlapsille sitä osataankin jo antaa. Mutta osataanko puolisolle?

Eläkkeelle siirtyminen tuo omat ongelmansa, joita Välilä kutsuu nivelvaiheiksi. Parisuhdetta kannattaakin katsella uudistamisen näkökulmasta.

– Näen monia pareja, jotka ovat löytäneet toisensa ja rakastuneet toisiinsa uudelleen. Kun parisuhteita ja toiveita päivitetään, suhde voi todella uusiutua.

Kuvat: Colourbox

Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.