Mainos

Antti Heikkilä: Jokainen meistä voi itse ehkäistä geneettisten sairauksien puhkeamista

Uusin geenitutkimus tarjoaa mullistavan näkemyksen siihen, miten paljon geenit määrittelevät ihmistä. Lue, mitä lääkäri Antti Heikkilä kertoo Studio55.fille aiheesta.

"Minkäs teet, se on geeneissä!". Tämä usein kuultu letkautus saattaa naurattaa, mutta nykytutkimuksen valossa se alkaa olla aikansa elänyt näkemys ihmisen perimään.

Pitää kyllä paikkansa, että geenit määrittelevät paljolti, minkälaisia me olemme. Mutta miten paljon tarkkaan ottaen? Tästä on nykyään saatavilla täysin uudenlaista tietoa.

− Kun ollaan tehty geenikarttaa ja selvitetty ihmisen perimää, on todettu, että viime kädessä perimä tukeutuu DNA:han. Vain 2 prosenttia DNA:sta, mitä solussa on, on järjestäytynyt kromosomeiksi. Loppuja 98 prosenttia pidettiin ylimääräisenä. Nyt on todettu, että jälkimmäinen onkin potentiaalinen asia, joka säätelee varsinaisia geenejä.

Toisin sanoen meillä on valtava määrä geneettistä materiaalia, jota hyödyntää.

− Joitakin geenejä voidaan sulkea. Tätä prosessia ohjaa ylimääräinen DNA. Eli meillä on mahdollisuus vaikuttaa juuri tuon ylimääräisen DNA:n kautta, asiaan muutaman vuoden ajan perehtynyt Antti Heikkilä sanoo.

Elämäntapa, ravinto ja mieli

Geneettisesti periytyvän sairauden ei siis tarvitse koskaan puhjeta, vaikka ihminen kantaisikin siihen altistavaa geeniä. Uuden tieteenalan epigenetiikan mukaan ihminen voi vaikuttaa elintavoillaan geenien toimintaan.

Keskeisimpiä tekijöitä ovat elämäntapa, ravinto sekä mieli. Meidän pitäisi miettiä, millä tavalla säätelisimme näitä tekijöitä oikein.

− Tällä hetkellä tämä tarkoittaa sitä, että mitä paremmin meillä menee mielen kanssa, sitä paremmin geeneillä menee. Mitä luonnollisempaa ruokaa syömme, sitä terveempiä me olemme, Heikkilä summaa.

Lisäksi on muun muassa todettu, että odottavan äidin äärimmäinen stressi vaikuttaa sikiön geenistöön niin, että se voi altistaa sairauksille.

− Jos äidillä on joku säätelyongelma, niin se siirtyy lapseen − kun aina sanottiin, että ne ovat hankittuja ominaisuuksia, jotka eivät periydy. Nyt näyttää, että ainakin osa periytyy, mikä on aika mielenkiintoista.

Avainasemassa ruokavalio

Heikkilä korostaa omaan kokemukseensa nojaten erityisesti oikeanlaisen ruokavalion merkitystä.

− On todettu, että ravinto vaikuttaa hyvin keskeisesti geenien lukemiseen ja sulkemiseen. Jos katsotaan sairauksia, voitaisiin selittää, miksi on niin paljon esimerkiksi diabetesta. Sitä sairastavia ihmisiä on ruokittu runsailla hiilihydraateilla, jotka vaikuttavat epigeneettiseen säätelyyn.

Esimerkiksi viljojen proteiinit voivat laukaista erilaisia kroonisia sairauksia. Kun potilas jättää viljaproteiinit ruokavaliostaan täysin pois, tilanne muuttuu nopeasti paremmaksi.

Toisena esimerkkinä Heikkilä mainitsee periytyvän, reumalle altistavan HLA-B27-geenin.

− Olen usein huomannut, että runsaat viljatuotteet aktivoivat tätä geeniä, jolloin syntyy tulehdustauteja. Kun muuttaa ruokavaliota, se sammuu. Gluteiini vaikuttaa myös moneen muuhunkin geeniin.

− Pitäisi ajatella, että miten minä eläisin niin, että minun geenini toimisivat oikein. Suomessa tästä ei puhuta paljon, koska tämä on ajatuksena ja käytännössä niin iso juttu. Onhan se katastrofaalista monelle bisnekselle, jos yhtäkkiä ihmiset pystyisivät parantamaan itse itsensä, Heikkilä huomauttaa.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.