Aivoinfarktia ei tunnistettu – Tuula halvaantui

Oli kuitenkin hyvin lähellä, että kaikki olisi päättynyt elokuussa vuonna 2006.

Kaksi viikkoa äitinsä hautajaisten jälkeen Tuula Huhtala sai läpi käytäväksi tämän hänelle jättämät korulaatikot. Surun lisäksi iski käsittämätön väsymys. Seuraavana aamuna mikään ei ollut ennallaan.

– Olen baarimestari ja siksi näppärä käsistäni, mutta kun otin vasempaan käteeni limupullon, en hallinnut sitä ollenkaan, vaan käteni vatkasi juomat ympäriinsä, Tuula muistelee.

Koko kehon koordinaatio heikentyi, joten Tuula kertoi oireistaan terveyskeskuksessa. Hän kuvaili, kuinka vasen puoli ei ollenkaan toiminut ja puhe luistanut. Kipua ei kuitenkaan ollut.

Tuloksena oli särkylääkekuuri ja lääkärin kehotus palata kahden viikon päästä uudelleen.

Kiireellä sairaalaan

Tuulan onneksi hänen tyttärensä työskenteli hoitoalalla. Tämä teki äidilleen muutaman neurologisen testin. Varmistettuaan asian puhelimitse, tytär totesi, että sairaalaan on lähdettävä välittömästi.

Seuraavat kuusi kuukautta Tuula vietti halvaantuneena. Hän oli saanut aivoinfarktin, mutta koska sen alkamisesta oli kulunut jo niin pitkä aika, liuotushoitoa ei voinut enää käyttää.

Rankka kuntoutus itketti

Tuula itse ei ymmärtänyt mikä häntä vaivasi. Vaikka hän on kaksikielinen, hän ei yhtäkkiä osannut enää puhua mitään kieltä.

– Muistan, että laskin aina 16 saakka, mutta en tiennyt, mitä kieltä se oli, Tuula sanoo.

Ei kulunut päivääkään, jolloin häntä ei olisi tutkittu. Kuntoutus alkoi. Tuula itse kuvitteli palaavansa hetkenä minä hyvänsä työelämään ja olevansa vain pienellä toipumislomalla. Hän ei missään vaiheessa ymmärtänyt, että oli saanut aivoinfarktin.

Kuntoutus oli Tuulalle rankkaa. Hänet laitettiin juoksemaan trampoliinia ympäri, vaikka jalat eivät kantaneet. Uupunut nainen kärsi huonosta olosta ja purskahti itkuun. Häntä moitittiin laiskaksi.

Sitten Tuula meni neurologiseen tarkastukseen kotiuttamista varten. Kun Tuula ei lääkärin käskyistä huolimatta pystynyt nousemaan ylös, vyyhti alkoi purkautua.

– Kerroin varpaankynsieni leikkaamisen yhteydessä huomaamastani refleksistä, ja lisätutkimusten jälkeen lääkäri totesi, että "Sinullahan on mennyt piuhat enemmän sekaisin kuin me olemme luulleet".

Kuin delfiini vedessä!

Uudenlaisen kuntoutumisen käynnistymisessä oli haasteita, sillä Tuula ei enää tiennyt edes, mitä oikea tai vasen tarkoittavat.

Käänteentekevä muutos tapahtui, kun hän sai puhuttua itsensä vesijumppaan. Hoitajien huoli oli kuitenkin ennakkoon kova, ja he varoittelivat etenkin altaan syvästä päästä.

– Silloin minuun iski pikku piru ja menin kuin meninkin sinne. Ja pyörin vedessä kuin delfiini! Nauroin ja itkin ääneen ja niin kaikki hoitajatkin, Tuula muistelee.

Uimataidon lisäksi tärkeä osuus fyysisessä kuntoutumisessa oli Tuulan kuusivuotiaalla tyttärenpojalla. Koordinaation kehittyi, kun hän leikki ja heitteli pojan kanssa palloa.

– Muistan ikuisesti, kuinka poika sanoi, että "Mamma, sinun täytyy parantua, jotta päästään juoksemaan talon ympäri", Tuula hymyilee.

Tärkeä osuus aivotyöskentelyn parantumisessa oli puolestaan Tuulan rakkaalla harrastuksella Tarot-korttien tulkinnalla.

"Elämä ei tähän lopu"

Puolen vuoden päästä aivoinfarktista Tuula pääsi sairaalasta ja kykenee nykyään elämään lähes normaalisti. Autoa hän ei saa ajaa, ja jalkaisinkin liikkumiseen tarvitaan rollaattorin tukea.

Tuula ei kuitenkaan ole katkera.

– Sairaalassa näin passivoituneita ja tilanteeseensa alistuneita ihmisiä. Sanoin jo heillekin siellä, että ei elämä tähän lopu, Tuula toteaa iloisesti.

Studio55.fi/Nina Talmén

Tarot-kortit auttoivat Tuulaa toipumaan vakavasta sairaudesta

Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.