Kiitos saraelina, minäkin haluaisin oppia itsestäni ja muista ihmisistä ja ymmärtää elämää ennenkaikkea. Kaikkea hyvää sinulle.
manhattan
2010-09-08 14:11
Moikka, tuo kuvataideterapia kuulostaa TOSI mielenkiintoiselta, pitääkö siinä osata hyvin piirtää tai maalata?
Moi Manhattan, pitkästä aikaa.
Kuvataideterapiassa ei tarvitse osata piirtää eikä maalata. Itse olen piirtänyt koko ikäni ja käynyt kursseja noin 13 vuoden ajan.
Tällaisessa ryhmässä olen tehnyt mielestäni kaksi parasta työtäni "alitajunnan kautta" ja se oli melkein pelottavaa, mutta ennen kaikkea erittäin antoisaa.
Moikka, tuo kuvataideterapia kuulostaa TOSI mielenkiintoiselta, pitääkö siinä osata hyvin piirtää tai maalata? Jatkan vesijumppaa taas innolla ja käyn hieronnassa säännöllisesti, mutta se ei taida olla harrastus. Yleensäkin elämääni kuuluu ystävien tapaaminen jossain mukavassa kahvilassa tai lounaspaikoissa, elokuvissa käyminen, lukeminen ja jne. Ei kokonaisvaltaisesti liikunnalliseen puoleen vaan henkiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen tasapuolisen tasapainoisesti. Ja tottakai lastenlasten tapaamiset, on mielenkiintoisen haastavaa saada kuulla ja tietää mitä heille kuuluu, vanhin 17 vuotias on tätä nykyä vaihto-oppilaana Minnesotassa, hän kirjoittaa mm. blogia jota on hauska seurata.
Kirsikka ja kaikki muut.
Kuvataideterapiassa käytetään piirtämistä ajatusten ja tunteiden ilmaisuun. Ohjaajana toimii terapeutti joka käy kaikkien piirustukset läpi ja niistä keskustellaan yhdessä. Itse olen kokenut sen erittäin hyvänä itsetuntemuksen kanavana, suosittelen kaikille kiinnostuneille
Minulla on ollut erilainen ja erikoinenkin kulunut vuosi, kuin olisi ollut pelkkää kiitorataa...
Olen nyt lukenut, lopulta laskeuduttuani, keskusteluja kaikista osioista.
Tuli mieleeni mitä harrastuksia aloitatte tai jatkatte näin syksyllä. Minä aloitin aivan uuden, eli sukututkimuskurssin, mielenkiintoista ja vaativaa. Aloitin myös kuvataideterapiakurssin, olen käynyt aikaisemminkin ja aina oppinut tuntemaan itseäni enemmän.
Hyvää syksyä kaikille
Syksy on saapunut mielen syvimpiin kellareihin jättänyt alleen kesän kultaiset muistot ne paahteiset uuvuttavat ja helteiset päivät jolloin toivoimme pientä varjoista metsikköä suojaamaan ja pientä raikasta kesäsadettä virkistämään. Vihdoin pitkien odotusten päivien jälkeen silloin kun olimme jo melko varmoja että kohtalonamme on paahtua ja palaa korpuksi maailman hulluuden tähden ja osanamme on nyt maanpäällinen helvetti ja kuumuuden hornankattila. Vaan ei sitten saapuikin se mahtava hiljaa hiipivä taivaan tummilla pilvimassoilla kerran jyrähtävä kuka täällä käskee kuka täällä määrää kerralla selväksi tehtynä katsoimme ylöspäin sitä mahtavaa messua - kuka innoissaan kuka peloissaan - innoissaan se joka tyhmyyttään ei isompaansa pelkää toisaalta luonnonvoimille antautuen ja elämäänsä jännitystä ja muutosta kaivaten. Ikikuuset ja männyt taipuivat ja kumarsivat päänsä mahtavalle äkäiselle tuulelle ja koivut oksillaan ja muut pajut pensaat antautuivat hurjaan sylitanssiin . Vihdoin aukenivat taivaan padot ja vedet vyöryivät maahan ja valojen tykitys alkoi näimme valospektaakkelin valosarjan johon ei ihmiskäsi pysty uudestaan ja uudestaan sitä jatkui kunnes vihdoin väistyi ja kääntyi pois jättäen maan vettä valuen ja ihmisten päivittelemään ja kertomaan tarinaa uudelleen ja uudelleen siitä kun silloin ja silloin oli se - ukonilma.
m,
Kauniin kesäistä, alkanutta viikkoa kaikille Studiolaisille !
Mansikat kypsyvät pika vauhtia,järvet houkuttavat uimaan,
ihana elellä suloisessa Suomen suvessa !
Haikujen jekku
jokainen päätäköön itsesää,kumpi on
vanha hupsu !
Aaa,,, minä muuten olen mielelläni vanha hupsu 
Upotan nenän juhannusruusun terään
pörrään kesässä
Riitta Rossilahti