Selkäkipu
Lääkäri Olavi Airaksinen keskustelee päivän lähetyksessä selkäkivusta. Airaksisen mukaan useat selkäkivut voisivat olla parannettavissa, jos potilas sitoutuisi pitkäjänteiseen itsehoitoon. Oletko itse kärsinyt selkäkivuista? Oletko selvinnyt niistä muuttamalla elämäntapojasi, vai oletko joutunut turvautumaan kovempiin keinoihin?
ite ole huomannu kyllä liikkuminen auttaa kohtuudella ja kävelen metsässä epätasaisessa maastossa .hyvin vähän otan särkylääkettä ei oiken tehoa tähän hermorata ahtautumaan alaselässä pahenpi vaiva
Enpä voi muuta kuin kiittää lahtelaista lääkäriä Timo Monosta joka laittoi minut magneettikuvaukseen.Olin liian kauan saanut väheksyntää monien lääkäreiden osalta,koska selkä ongelmani ei näkynyt röntgenkuvissa.
Luin noita tarinoita selkäkivuista ja en voi muuta kuin tulla vihaiseksi,miksi ei tehdä ajoissa magneettikuvausta?
Minullekkin tarjottiin mieluummin leikkausta,mutta ei magneettikuvausta johon olin pyytänyt ja niinpä minusta kerkisi tulla eläkeläinen ennenkuin tuli Lahteen nämä kuvauslaitteet ja minä sain avun,kun saatiin syy selville.
Olen kivuton ilman lääkkeitä,jos liikuntakykyni pettää syy on selvillä ja näin olen yleensä siihen saanut avun,ilman leikkausta (toistaiseksi).
Minä sain avun selkävaivoihini kokeneelta erikoislääkäriltä ja aivan eri diagnoosin kuin terveyskeskuksesta. Terveyskeskuslääkäri sanoi, että selkä on ihan paska ja lonkkaleikkaukset odottaa. Saavat vielä odottaa, koska erikoislääkärin mielestä lonkat ovat tosi hyvin liikkuvat, ei mitään vikaa!! Ja selkäni sain kuntoon liikkeillä, jotka vahvistivat selkää!
Ps. En yleistä, että terveyskeskuksissa olisi epäpäteviä lääkäreitä, siellä on paljon hyviä lääkäreitä, kovan työtaakan alla, sattui vaan tämä minua hoitanut olemaan epäpätevä selkäasioissa.
marjaleena52
Kerran kuvitellut.
Kerran eläessäni olen kuvitellut selkäni olevan kipeä.
Hieroja Hessu totesi vaivan olevan toisen pakaralihaksen yläkärjen krampin.
Syynä oli vaimon kanssa tapahtunut tuntikausien hiippaus yhdellä kaupunkilomalla.
38:n puntin taukovuoden jälkeen aloitin varovasti ajatellen juuri selkääni.
Uudelleenheräsin juuri täytettyäni 6-kymmentä Romukuntoisena ja polvivammaisena rupsahtaneena ukkona.
3:n vuoden kuluttua vedin maasta 180kg joka taso on säilynyt. Alan harrastajat eivät sitä pidä mitenkään ihmeellisenä paitsi ehkä ikäluokassani hyvänä mutta harrastus on suojannut minut selkäkivuilta.
Selkä vaatii ehdottomasti vahvat vatsalihakset, varsinkin syvät.
Minun tarinani on aivan yksyhteen aikanaisen kanssa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että magneettikuvausta pitäisi käyttää enemmän ja hetimmiten selkä- tai vastaavan vaivan ilmaannuttua. Akupunktiosta ja homeopatiasta uskon myös olevan suurta apua. Itse pääsin työterveyslääkäriä sijaistaneen kautta magneettikuvaukseen ja asialliseen hoitoprosessiin. Nyt olen selkäni kanssa erinomaisen "sinut". Vuosia kestänyt tulehduskipulääkkeiden syönti sai jäädä. Nyt pidän itseni kunnossa mm liikunnalla. Selkäkipu ja tulehdus selässä on tosi ikävä kumppani ja vie voimat ja elämän halun, kun ei oikein jaksa eikä kivulta pysty välttämättömän liikkumisen lisäksi mitään tekemään.
Jokaiselle teille selkäänne potevalle; älkää luovuttako vaatimasta asiallista suhtautumista vaivaanne. Onneksi asenteet lääkäreidenkin ja hoitojen kohdalla ovat muuttuneet ja muuttumassa parempaan suuntaan 
- Arja - 
Olen syntynyt sukuun, joka on rangaltaan kevyt ja heikkorakenteinen. Todellakin koko isoa sisarusglaania vaivaa selkä ja erikoisesti issiasvika. Itseltänikin meni monta kertaa jalat alta 60-luvulla, kun odotin esikoistani.
70-luvulla oivalsin onnekseni, että Luojan luomaa ei voi parannella, mutta asioille voi itse tehdä jotain. Monipuolista liikuntaa tuli kuvioihin, hiihtoa, naisjumppaa, joogaa, taijiita, pyäräilyä vesijuoksua, kuntosali on hyvä ikä-ihmisille. Tänä päivänäkin on selkä kunnossa. Hierojanikin sanoo, että sullahan on selkälihakset kuin urheilijoilla. Se kuulostaa niin hyvältä ja olostaan sen tietää, ettei ole mennyt "reenit" hukkaan.
MUISTUTAN KAIKILLE, KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ ALOITTAA ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN. Se on tärkein asia tässä iässä varsinkin.
terveisin studio66
Minulla on todettu jo 25-vuotiaana L4 nikaman siirtymä, joka on vain siirtynyt lisää. Sehän vaivaa aiheuttaa ja pääsinkin sitten 52-vuotiaana asiansa osaavan ortopedin vastaanotolle Jyväskylässä. Ensimmäiseksi jouduin/pääsin sairauslomalle 6 kk - tämä oli minulle aikaa joka "annettiin" itseni hoitamiseen. Olin kuntoutuksessa 3 vkoa ja sain sieltä inspiraation liikuntaan. Olen aina liikkunut, mutta nyt aloitin todella kuntourheilun. Toistaiseksi pärjään selkävaivani kanssa kohtuudella. Olen 50 % työssä ja nyt on aikaa liikkumiseen, joka on minun kohdallani se ainoa oikea hoito, kivunhoidon lisäksi. Jokaisen on vaan löydettävä se oikea liikuntamuoto mikä tuntuu hyvältä.
Luin tarinasi ja olen puolestasi onnellinen,sitkeä on pitänyt olla ja kukapa ei olisi noin koville joutuessaan.Kuinkahan moni onkaan todella synnytyksessä saanut vauriot,joita ei ole huomattu paremmin tutkia ajoissa.
Onneksi olet löytänyt apua,mutta kyllä tuntuu vähän oudolta kuinka jalkojen pituuseroa,ei yhdistetä ajoissa johtuvaksi selän lihasjännityksestä.
Vihdoin viimein löytyi minulle se oikea harrastus millä on pysynyt selkä kunnossa.
Ikäni oli ollut huono ryhti. Olen nyt harrastanut vatsatanssia kymmenisen vuotta ja selkävaivat on pysynyt poissa. Aivan ihana harrastus upeiden naisien seurassa. Parantanut lantion liikkuvuutta, lantionpohjan lihakset, niska ja hartiat ovat avautuneet, sekä alaselän lihakset ovat vahvistuneet.
En voisi enää elää ilman itämaisen tanssin huumaa.
Aika moni selkävaiva johtuu luiskahtaneesta välilevystä. Taakkoja nostettaessa huonosta työasennosta johtuen,ja varsinkin lumenluonti jossa on kierteinen heittoliike ,saa välilevyn hieman luiskahtamaan.
Ennen suurempia toimenpiteitä,kannattaisi käydä Kiropraktikolla. Ja vasta sen jälkeen muilla lääkäreillä jos vielä on tarpeen. Useimmiten ei ole tarpeen,sillä siellä kyllä homma hoituu hetkessä.
Iskiasvaivaan on hyvä venytellä ja hoitaa siten alkavat oiret. Hyvä liike on,kun istutaan matalalla rahilla,levitetään alaraajat niin levälleen kuin saadaan,ojennetaan kädet pitkälle eteenpäin ja kumarrutaan jalkojenväliin,niin syvään kuin vain päästään.
Vuosia sitten itselläni oli päänsärkyä ja Kiropraktikko kässitteli niskan,sen jälkeen ei ole päätä särkenyt.
aikanainen 2011-05-25 09:33Luin tarinasi ja olen puolestasi onnellinen,sitkeä on pitänyt olla ja kukapa ei olisi noin koville joutuessaan.Kuinkahan moni onkaan todella synnytyksessä saanut vauriot,joita ei ole huomattu paremmin tutkia ajoissa.
Onneksi olet löytänyt apua,mutta kyllä tuntuu vähän oudolta kuinka jalkojen pituuseroa,ei yhdistetä ajoissa johtuvaksi selän lihasjännityksestä.
Ei nyt oikeen tämä kirjoittaminen suju.
Jotain vikaa sivustolla.
Siis vasen jalkani on oikeasti 2 cm lyhyempi kuin oikea.
Lähes kaikki suomalaiset kärsivät mm. D-vitamiinin puutteesta kohdusta hautaan, joka taatusti aiheuttaa näitä rangan vääristymiä, joka minullakin on. Mikään lihasjännitys ei lyhennä raajoja.
Itselläni on 12mm korotus vasemmassa kengässä.
Onko sinulla näkemystä
ja kokemusta? Osallistu päivän
puheenaiheeseen!
Keskustelun säännöt
Täältä näet kaikki keskusteluaiheet
Tulevat aiheet ja vieraat
Avun tarpeessa? Katso nettikoulu!
Tutustu Studio55.fi-kasvoihin
Onko pajatso-sormesi vielä iskussa? Onko yksikätinen rosvo suosikkisi? Kokeile maksuttomia nettipelejämme!
