Kylläpä kolahti tämä Riitta Uosukaisen haastattelu. Ihailin häntä jo hänen puhemiesajallaan. Ja kun seuraavan kerran pääsen Suomeen, on etsittävä Kalevala käsiin ja tutustuttava siihen kunnolla kansakouluajan pakkoluvun jälkeen.
Mutta en malta olla kertomatta ajasta, jolloin asuimme Etelä-Afrikassa, 15 vuotta, meillä suomalaisilla naisilla, Pretorian ja Johannesburgin alueella, oli tapana kokoontua noin kerran kuussa milloin kenenkin luona ja kun sitten saimme Skandinaavisen kirkon, saimme kokoontua siellä. Yksi porukan perustajajäsenistämme, Helena van den Burgh, (kuoli helmikuussa Englannissa) ja tietysti me muutkin, keksimme porukalle nimen joka oli Pohjan Akat! Ja kyllä se on ollut niin, että kun on vuosikymmenet asunut muualla, niin naisten voima näkyy. Tulleeko se Kalevalasta?
Täällä Puolassakin on naisten porukoita moneen harrastukseen ja yhdessä asioiden hoitoon ja vaikka mihin. Asun valitettavasti niin kaukana Varsovasta, jossa meitä pääasiassa on, etten pääse tapaamisiin ja siksi mm yritän olla yhteydessä muihin tämän Studio55:n kautta. Olisin hyvin kiitollinen ja iloinen, kun saisin yhteydenottoja tai vastauksia kirjoitelmiini. Hyvää päivän jatkoa kaikille ja hyvää Kalevalanpäivää!
Hei cardemumma KIITOS,kun kirjoittelet kuulumisiasi "muilta mailta vierahilta"
Kommentoin sitten kun olen virkeämpi,nyt nukku-Matti kutsuu. Leijonilla menee peli tosi huonosti,
joten nukkumaan meno on järkevä valinta.
Hyvää yötä kaikille,
revontulet
Cardemumma mukava kun seuraat Studion kirjoituksia ja kerrot omia koemuksiasi ulkomailla asumisesta.Minä suunnittelen itsekin lähivuosina muuttoa etelämmäksi asumaan.Pariin varteenotettavaan maahan olen jo käynyt tutustumismatkalla,Ranska on ykkösenä ja Italia kakkosena,Espanja oli myös vahva ehdokas,mutta putosi monien syiden vuoksi harkinnasta.Molemmissa maissa asuvilta tuttavilta olen myös saanut arvokasta tietoa käytännön asioista ym.Eurooppa pidemmälle en halua muuttaa koska inhoan pitkiä lentomatkoja ja euro rahana helpottaa ,ei tarvitse valuuttaa vaihtaa ym,turvallisuuskysymykset myös ratkaisivat valinnat.Ranskan ja Italian kieliä on tullut opiskeltua jonkin verran ja pänttääminen jatkuu.Kirjoittele sinä kokemuksiasi Puolassa asumisesta ja kaikesta muustakin.
Hyvää viikonloppua ja Hyvää Kalevalan päivää.terv.joriini
Kyllä meissä lienee sitkeyttä, kuten Kalevalan naisissa - saammehan "rakkineemme" toimimaan.
Hyvää Kalevalan päivää! Toivottelee Pelagea
Uutta Kalevalaa
Tuho tulkoon tietoverkkoon,
piru PC:nsä periköön!
Nouskoon käry skannereista
pauke kuulukoon koneista!
Valvoin hullu vuorokauden
tehdessäni tiedostoa,
joka otti ja katosi,
pyyhkiytyi kuin poutapilvi -
vaiko viirus sen tuhosi!?
Nyt saa riittää rimpuiluni,
painun perkele pellolle,
menen metsään miettimähän,
kera kynän ja paperin.
Käytän päätä, en päätettä,
sähköisen sekundan juurta,
megamakulan sydäntä...
Kirjoittamaan käyessäni,
ruvetessani runolle,
haikullepa hankkeissani,
tankan tuottoon tahtoessa
tilttasi tehopelini,
kompuutterini kärähti,
näytönohjainta närästi,
empi myös emolevyni.
Jopa mustui miehen muoto,
kävi kasvot kalvakaksi,
käsitteli kännykkäänsä,
apuvoimia aneli.
Saapui huolto huomenissa,
kannen alle kurkisteli.
Kotvasen konetta tutki,
siitä loihi lausumahan
sanasen tuon virkkoi:
Myy jo myllysi museoon,
kuljettele kierrätykseen
ikäloppu ihmehesi,
reporanka rakkineesi -
ei tule kalua tästä!
Osta entistä ehompi,
vehje uusi uljahampi,
kirjokansi kirkkahampi,
joka kirjaa kiirehesti,
eikä vitkaasti vikise.
Kotvan kaivoin kupehetta,
kurkistelin kukkaroa,
laskeskelin lanttejani,
etsiskelin eurojani,
enkä löytänyt mitänä..
Petollinen pentiumi,
vanha mikroni mitätön
teki tempun tietäjälle,
rumat runon rustaajalle.
Vaan on vielä vanha konsti:
onhan pännä ja paperi!
- tuntematon runonlaulaja
Pelagea!
Oikeassa olet, kyllä meillä on vielä sitkeyttä ja sisua, tällä tekniikan aikakaudella,
Tästä ajasta voisi tehdä vaikka uuden "eepoksen" kaikesta missä me aiotaan pysytellä vielä pitkään mukana.
Paljon tervetuloa takaisin Suomeen. Kauniiseen valkoiseen maailmaan. Joka oli oikein valkoinen helvetti, mutta nyt muuttui valkoiseksi satumaaksi. Kaunista! Ter. Miramar
Mikä hienointa?KIELI,vielä sittenkin ,kun sen kirjailija Kai Nieminen kirjoitti nykysuomen muotoon
Kalevala 1999.Teos on sovitelma ja käännös Lönnrotin alkuperäisteoksesta ja käännetty nykysuuhun paremmin sopivaksi.Nieminen on sanonut;"Lönnrot itse kutsui jälkipolvia seuraamaan hiihtämäänsä latua,osoittamaansa tietä;en olisi hänen kutsumattaan tohtinut tähän työhön ryhtyä." -revontulet
Olen nähnyt Kalevalan myös näyttämöllä Oulun kaupunginteatterin esittämänä v.2005,
jonka oli näyttämölle kirjoittanut ja ohjannut Samuli Reunanen.Nautinnollinen kolmituntinen vierähti loistavaa esitystä seuratessa tyttäreni ja hänen kuusi vuotiaan tyttärensä kanssa.Jopa tämä lapsi seurasi näytelmän kulkua osoittamatta kyllästymistä ja seuraavana päivänä kertaili tapahtumia muistaen niin Väinämöisen,Joukahaisen kuin Ilmarisen ja heidän repliikkejään.
" VELISENI,HYVÄ YSTÄVÄ,NYT KUN SATUIMME TAPAAMAAN,
TARTU KÄTEENI JA RYHDY LAULAMAAN KANSSANI.LAULETAAN
YHDESSÄ ISILTÄ PERITYT LAULUT,KERROTAAN MITÄ MEILLE
ON KERROTTU,JOTTA NUORETKIN KUULISIVAT VÄINÄMÖISESTÄ JA
ILMARISESTA,LEMMINKÄISESTÄ JA JOUKAHAISESTA,SAISIVAT TIETÄÄ
MITÄ AIKOINAAN TAPAHTUI POHJOLAN PERILLÄ JA KALEVALAN KANKAILLA."
- Kai Nieminen:Kalevala 1999.
Tuulista maanantai-aamua Puolasta ja kiitos palautteista. Oli jo välillä sellainen tunne, että kirjoittelen avaruuteen. Kiva vaihtaa ajatuksia ja lukea mukavia tarinoita kalevalankielellä. Suomen kieli on todella herkullista ja monivivahteista. Toivoisin, että kouluissa alettaisi taas opettamaan puhetaitoa. Itse jouduin aikoinaan jo kansakoulussa lukemaan aineitani, se tietysti jännitti ihan kamalasti, mutta siitä, jos mistä on ollut valtavasti hyötyä myöhemmin. Ja entäs ne laulukokeet?! Huh, mutta kummasti niistäkin selvittiin ja olen mm nauttinut suunnattomasti kuorossa laulamisesta.
Tästä se viikko taas alkaa kevättä kohti!
Hei cardemumma,
talvisaikaan on todellakin kirjoiteltu vähempi kuulumisia,
otettu kantaa toisten kirjoituksiin,jospa kevään tullen virkistymme!
Jatka sinä kirjoittelua on mukava kuulla kuulumisia "rajojen takaakin
ja myöskin siitä miten tapaatte muita maanmiehiänne-naisianne ja toiminnastanne
heidän kanssaan.Se POHJAN AKAT kuulostaa sopivalta nimeltä Suomen naisille!
Onko teistä kukaan kotoisin POHJANMAALTA,ainakin Etelä-pohjanmaalla (olen sieltä kotoisin) miehet kutsuvat
vaimojaan AKOIKSI,eikä se siellä ole haukkumanimi.
Räntäsateisin terveisin,
revontulet
Minä olen syntyisin Etelä-Pohjanmaalta, siellä tosiaan miehet tämän tästä nimittelevät vaimojaan Akoiksi.
Minä kyllä opin ymmärtämään , että akka on kielteinen muoto, jota käytettiin ollessa jostain syystä närkästynyt
vaimolleen. Minua ei kyllä koskaan ole sanottu akaksi, enkä hyväksyisi koko sanaa.
Pohjan Akat oli tosiaan Helena v d Burghin aivoitusten alkulähde ja mekin, silloin nuoret naiset hiukan sitä kavahdimme, mutta kun tarkemmin sitä keskenämme pohdimme, tulimme siihen tulokseen, että kyllä se suomalaista naista toisella puolen maapalloa hyvin kuvasi, niin se sitten virallistettiin meidän pöytäkirjoihimme. Itse olen Pohjois-Karjalainen, kasvanut kylläkin Pohjanmaalla, Vihannin Kaivoksella, suon keskellä, ja enemmänkin kuulin sanaa emäntä, vaimosta ja miehenikin sitä käyttää mielellään. Ensin se tuntui aika tylyltä, mutta itse asiassa sehän on kunnianimitys talon valtiattarelle ja vaimoksi valitulle.
Aion korjata tilanteen heti tilaisuuden tullen ja ottaa selvää Pohjan Akan persoonasta, joten kaikki kommenttini saattavat olla täysin perättömiä. Muistuu mieleen: Pohjan Akka, harvahammas.... Kuulostaa aika kalmalalta...!
Pistäkää tulemaan tarkempaa tietoa!
Täällä tuulee, ei enää lunta, muutama likainen kasa ja krookukset ym sipulikukat puskevat varsia maan pintaan...
Terveiset kaikille!